tiistai 14. heinäkuuta 2015

Knock Out! Watch Out?

Enemmän on vähemmän vai vähemmän on enemmän? Tämän päivän liikuntatrendinä tuntuu olevan paljon pienessä ajassa mahdollisimman tehokkaasti. Tässä on ratkaisu kiireisen ihmisen elämän rytmitykseen. Työt, lapset, harrastukset ja kaverit - kaikki saa mahdutettua sopivasti saman päivän ja viikon sisälle, kun tinkii liikunnasta. Yksi kova puolituntinen treeni silloin tällöin, niin vaikutukset ovat samat kuin useamman tunnin kevyempi rehkiminen. Ostatko ajatuksen?

Kävin itse hiljattain Piloxing KnockOut -koulutuksen. Tämä uusi laji on Piloxingin tuoteperheen uutukainen, joka on tuotu lisänä kovatempoista menoa haluavien jumppalukkariin. Ennen koulutusta en ollut nähnyt kuin muutaman promovideon lajista ja silmäillyt aiheen tiimoilta nettikeskusteluja. Piloxing taas on tuttua jo muutamalta vuodelta, mutta KnockOut on täysin oma lajinsa, joskin tunnin aikana tehdään Piloxingista tuttuja nyrkkeily- ja pilatesosioita. Koulutuksen aikana ehti otsalle kertyä hikipisara jos toinenkin, kunnes kuivaa vaatepintaa sai etsimällä etsiä. Rankkaa ja tehokasta, ainakin niitä molempia, kun kerta omassa hiessä sai liukastella pitkin päivää.

Piloxing KnockOut-koulutus 28.6.2015
Pidin tunnista, vaikka se toisaalta oli ehkä maailman kamalinta ja hiljaa mielessäni ajattelin, etten enää koskaan tee yhtään ojentajapunnerrusta. Liikunta-addikti kuitenkin nauttii siitä, että pääsee oman jaksamisensa rajoille ja pystyy ylittämään itsensä tai edes kerrankin saa tehtyä niin kovan treenin, että on pakko lysähtää voipuneena lattialle. Tätä lisää ja ohjaamaan!

Kaikkeen liittyy aina kääntöpuoli. Kenelle tunti on suunniteltu? Kuka suoriutuu koko 45-minuuttisesta rääkistä kunnialla? Jokainen? En missään nimessä voi suositella tätä tuntia kaikille. Tunnilla on paljon hyppyjä ja tempo paikoitellen järisyttävän kova. Suoritustekniikasta ei varmaan voi puhua, kun jumppaajaparka tekee viimeisillä voimillaan burpeeta ja jännehyppyä toinen toisensa perään. Myös ohjaaja on konseptiin sidottuna kiinni itse tekemään tunti läpi. Valmiiksi hyväkuntoisille tunti tarjoaa mahdollisuuden haastaa itsensä toden teolla. Varmasti hyvä lisä muiden HIIT-tuntien sekaan ja oma kävijäkuntansa löytynee tällekin lajille.


Se, mistä ehkä pienoisesti kannan huolta, on jumpalla kävijän kyky arvioida itselle sopivimmat lajit. Koska nykyisin suositaan näitä lyhyitä, kovia tunteja, ei asiakkaan kunto välttämättä edes kehity, ainakaan optimaalisesti. Huippu-urheilijatkaan eivät tee maksimitehoisia treenejä siinä määrin, missä tavan kuntoilija käy HIIT-tunnilla kolme-neljä kertaa viikossa. Tähän vielä pari kevyempää jumppaa yhdistettynä. Eikö tuon kovan tunnin tarkoitus ole nimenomaan se, että annat tunnilla kaikkesi? Muuta ei tarvitse ja ei pysty tehdä. Silloinhan kova tunti mennään puolivaloilla, jos päälle menee pari muuta treeniä! Entä kehonhuolto? Peruskestävyys? On varmasti jumppaajia, jotka osaavat yhdistellä treenejä ja jaksavat jumpasta toiseen ja pysyvät kunnossa läpi vuoden. On myös se toinen puoli jumppaajia, jotka aina valitsevat kovan tunnin, vaikka keho huutaisi lepoa ja viikolla on jo kolme muuta kovaa lähtöä takana. Kukin tyylillään. Jumppaohjaajana toivoisin, että asiakas osaisi valita salinsa lukujärjestyksestä mahdollisimman monipuolisesti lajeja. Joskus omalta mukavuusalueelta poistuminen voi tuoda ihan uusia ulottuvuuksia omaan harjoitteluun. Ja ne kevyet tunnit ovat kokeiltavan arvoisia ;)


Oma kolmen tunnin peruskestävyysharjoitus Kolilla patikoiden 9.7.2015